Aikainen ruska

Aikaista ruskaa selittänee ensinnäkin asuinpaikkakuntani Pohjoinen sijainti ja sijainnin mukainen "noituutta enemmän kuin evankelisluterilaisuutta" -olosuhteet. Asun perheineni Rovaniemen kaupungin Ylinamman kylän pinnasta jonkin matkaa pohjoisempana sikäli erikoisessa paikassa, että noin sadan metrin etäisyydellä kodistamme on Rovaniemen seurakunnan Jouttikeron kappeli ja hautausmaa ja toisella puolen 4-tietä Suomen Puolustusvoimien Rovajärven yksikön ampuma-alue, jossa toisinaan tykitetään niin, että ikkunat tärisee.

Muutaman kerran olen ihan mielenkiinnosta tehnyt pyöräilylenkkejä Karjavaaran sillan yli Mukkanulkkiin vievälle tielle, jossa on myös täkäläisten poronomistajien poroaitapaikka-alue ja tullut pyöräillessäni laittaneeksi merkille jos monenmoista poronomistajien lappilaishenkiä, jotka kiinnostuvat heti, jos heidän laidunmaittensa läheisyydessä pyöräilee joku Kristuksen laumaan kuuluva pyhä tahi vanhurskas. Heti alkavat tehä heitä ittiään, heidän laumaansa kuuluvaa. Ja tultuani pyöräilyreissulta kotiin, niiden henget tulevat mukanani ja rupiavat kotona tivvaamaan "Mikä se sie olet?". Ja kun saavat tietää, villiintyvät meidän Jeesuksesta.

Se on aina, kun heidän laumansa näkee luettavan tai kuulee puhuttavan meidän Jeesuksesta, he villiintyvät levittäytyen kuin porotokat joka paikkaan kysyen "Mikä se on se teijän Jeesus, josta tet puhutta niisä teijän monumenteisa ja joisa niilä yksilä on net valakoset kaavut päälä?", johon heille vastaisin kuin Tove Janssonin muumisatujen Kampsulle karehtunut Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin, ettette te sitä ymmärrä ja tiiä....

Siksi koska Lapin maakuntakirjasto sitoi sanomalehti Lapin Kansassa 8.6.1977 keskiviikon numerossa etusivulla ja sivun 8 jutussa olleen kaksi vuotiaan tytöntylleröisen etunimeni ja naamani samaan nippuun ja kansien väliin tuohon aikaan näyttävästi esillä olleiden porotömistäjien kanssa.

Lapin Kansa 8.6.1977 sivu 8. Kirjoittanut: AMT. Kuva: Esa Mäkinen.

Porotömistäjien, joiden henget mölisevät niin että tanner tömisee ja pölinä käy, jolloin isoveljien ei auta muu kuin matkustaa Kajaanin seudulta puolustamaan pikkusiskoa, jota kysytään (Korkea Veisu 8:8). Niin. Koska porotömistäjät vauhkoontuivat meidän Jeesuksesta ja jopa kansallispukujemme kankaista. Pahinta on silloin, jos ja KUN menen ajattelemaan Kristuksen mielellä ja vieläpä lopun ajoista, saan satavarmasti maakuntani näkymättömästä turvenuijasta paukautuksen päähäni, etten varmasti kykene moneen viikkoon ajattelemaan ajatuksen ajatusta ja päässäni jomottaa järjen puolella näkymätön patti, iso kuhmu suoraan sanottuna, jota tämän perän taikurinaiset nauravat kaikenkorkuisine päineen taikasiteet ranteissaan, hampaat hohtavan valkoisiksi kiillotettuina ja naama säteillen ulkokullaisuutta ynnä itserakkautta heidän näkyäkseen uroksille öisinkin kuin fosforoidut seireenit, kun kuu ei anna valoansa.

Henkiä on olemassa kaikenlaisia ja ykskin viheliäinen kiusan henki yritti heti tehdä päihtynyttä ja humalaista nautittuani hirviruuan kanssa lasillisen punaviiniä ja ihan vaan siksi, koska tietää minun ajattelevan, kuten sanan totuudessa eli Raamatussa kirjoitetaan. Toisinaan käy myös niin, etten tunnista henkiä ja silloin tiedän varautua henkien yrityksiin saada minut valtaansa ja eksyksiin evankelis-luterilaisesta ajattelustani, jalosta suvustani ja sukuuni tulleesta sielustani. Sitäkin on henkien koettelemisen armolahja. Myös sen olen saanut tietää, ettei mikään henki näin lopun aikoina ole Jumalasta. Ei varsinkaan, kun elokuussa pestessäni ympäristöystävällisellä mäntysuopaliuoksella mattoja, taivaalle kerääntyneet pilvet olivat niin mustia, että tuli hämärää ja melkein pimeää koivujen helottaessa keltaisina aikaista ruskaa. Syyskuussa pudottivat lehtensä.

Tärkeintä tässä kaikessa, myös lopun aikoina tulisi kuitenkin olla yksistään rakkaus, josta Matti "Fredi" Siitonen laulaa kappaleessaan Puhu hiljaa rakkaudesta, josta puolisoni Jukan puhdassydämisenä Sanna vaimona sanon, että kun puhun hiljaa rakkaudesta, sen vain taivas kuulla saa. Ja se salaisuus on suuri. Niin suuri, ettei siihen tarvita väärältä profeetalta ja taikurinaisilta (Hes. 13) mitään opetusta.

Muutamissa kohdin ajatuksiani pyhien yhteyteen kannattelivat, kuitenkaan tekemättä pyhäin yhteys -asian puolesta yhtään mitään, Rovaniemen seurakunnan pyhät ja vanhurskaat.